Isot oli suunnitelmat isänpäivälahjaksi..vaan toteutus vähän (tai no, määrittele vähän) mätti. Olin ostanut sellaisen kipsitaulun, johon ensin painetaan nopeeta jähmettyvään geelin lapsen jäljet ja sitten siihen kaadetaan kipsi ja annetaan sen kovettua rauhassa pari pvää, jonka jälkeen se kipsivalu liimataan tauluun. Aloitettiin sitten tekemällä se geeli, hätähousuna en kuitenkaan malttanut/tajunnut odottaa tarpeeksi kauaa että geeli olisi valmista, vaan lättäsin pojan geeliin seisomaan liian aikaisin. Poika sitten alkoi liukastelemaan ja juoksemaan geelissä, jonka tuloksena geeli levisi pitkin ruokapöytää/tuoleja ja seinää. Ja poika väytti kuin hänet ois kastettu sementtiin. Kipaisin äkkiä pojan käsialtaalle pesulle ja uuteen yritykseen..ainoa vaan että ainetta oli liian vähän kun se oli jo levinnyt pojan toimesta pitkin keittiötä ja muutenkin geeli oli jo kovettunut veitsellä leikattavaksi. Se siis siittä hienosta taulusta. Noh, tein sitten pienen varasuunnitelman ja hain sormivärit kätköistään. Ei muuta kun sinistä väriä kehiin, poitsun jalkapohjat siihen dipaten ja toimeksi, vaan mitä vielä. Poika alkaa aina jälkiä painettaessa hyppimään, juoksemaan ja riekkumaan jolloin jalanjäljet muistuttavat enemmänkin abstrakteja taideteoksia kuin jalanjälkiä. Otin sitten pojan yhdeksi kasaksi syliin jalat sojottaen. Tuosta yritin pojan jalanjälkiä saada paperiin. Mutta Leevi päätti toisin. Hän repäisi painettavan märän paperin naamaansa ja ottin sinisestä jalasta kiinni jonka jälkeen veti maalit reittä pitkin mahalle ja siittä käsivarsiin. Samassa tohinassa sain sitten minäkin smurffi meikkin.. Hetken mulla oli kyllä ihan käpy jäässä, mutta pojan mentyä nukkumaan jo nauratti. Onneksi mulla oli jo ostettuna The basebalssien cd. Vaarille, taatalle ja papalle laitoin pojan kuvan kehyksiin ja leikkasin punaisesta huovasta kirjaimet ja liimasin ne tauluun, tekstiksi tuli " Paras pappa/vaari/taata". Miehelle kirjoitin vielä "kirjeet" multa ja Leeviltä. Ja ne kirjeet sitten liimasin meidän kuviemme taakse. Eiköhän siinä ole lahjontaa kylliksi! 

Pieni mies nukkui hyvin viime yön ja sen kyllä tuntee luissa ja ytimissä, sillä nyt on mammakin nukkunut hyvin. Soittelin eilen kaverillenikin joka lupautui seuraksi salille, tosin eka kerta menee reilun viikon päähän, mutta enköhän mää siihen asti pärjää ihan perinteisillä kotijumpilla!